Nails

Oon tässä parin vuoden ajan kasvatellut kynsiä ja pitänyt niitä pitkinä. Välillä ihmiset tulee aina ihmettelemään miten mun omat kynnet on niin pitkät & vahvat ja miten voin tehdä mitään näillä kynsillä. Mun mielestä elämä on tosi paljon helpompaa pitkillä kynsillä enkä tosiaan osais elää lyhyillä kynsillä. Se miten mä sain kynnet kasvamaan oli yksin ihan kynsilakkojen avulla, mulla on aina jotain kynsilakkaa, vähintään kirkasta. Vähän aikaa sitten mun kynsilakkapurkki alko näyttää niin tylsältä ja tyhjältä että päätin tilata Sanna Taralta (klik) muutamia kynsi juttuja. Tilasin siis pensseli setin jossa oli ohuempi päisiä pensseileitä joilla on helpompi tehdä erilaisia koristeita kynsiin ja glittereitä.

 Bongasin myös hyvän vinkin glitterin poistoon kynsistä, kun sehän ei tahdo millään lähteä. Tarvitaan vain vanulappuja, alumiini foliota ja kynsilakanpuhdistusainetta. Vanulappupalat kastellaan kynsilakanpoistoaineessa, asetetaan kynnelle ja sen päälle laitetaan alumiinifolio pala ja annetaan vaikuttaa n. 5 min , jonka jälkeen vanulappua hierotaan vähän kynttä vasten. Lakat lähti tosi hyvin!! ps. muista pestä kynnet kynsilakanpoistoaineen käytön jälkeen!

Work hard, play hard

Jostain kumman syystä mulla on ollut tänään hirveesti virtaa ja oon saanut paljon asioita tehtyä. Aamulla on heräilin ennen herätystä virkeänä ja koulun jälkeen suuntasinkin salille, siivosin huoneeni + ison vaatekaapin ja lipaston ja kävin lenkillä. Multa loppui nyt siis sen lääkärikäynnin jälkeinen antibioottikuuri, joten uskaltaa taas reenata ja saunoa niinkuin normaalisti ja mikään ei tee mua onnellisemmaks tällä hetkellä. Olisin tullut varmaan hulluks jos oisin viellä toisen viikon joutunut olee noin rennosti.

 Räjäytin siis mun pari ovellisen rekki kaapin kokonaan ja löysin monia vaatteita joiden olemassa oloa en edes muistanut. Tein ton sen takia että sain mun laukut ja kengät lattialta pyörimästä jonnekkin piiloon. Tajuin tuota kaappia siivotessa että mulla on 3 talvitakkia, 5 nilkkurit ja paljon mekkoja.

Joka hetki mun on elos, pitää elää.

Hupsis...melkein viikko postaamatta. En tiiä miten oon tänne unohtanu kirjottaa, osa syy voi olla se että oon ollu kokoajan menossa. Pitää vielä nauttia siitä kun voin kulkea niinkuin itse tahdon, riippumatta kyydityksistä.  Kunhan sade kelit ja kylmät ilmat taas alkaa napotan varmaan 4 seinän sisällä kotona jaksamatta liikkua viikolla muualle kun kouluun, lenkille tai salille. Viikossa oon nyt kuitenkin koulun lisäks yrittäänyt nähdä Janinaa ja muita kavereita mahdollisimman paljon ja viikonloppuna olin EA-kurssilla hankkimassa EA2- koulutuksen ja päivittämässä EA1:sen. Tää viikkokin alko loistavasti kun sain Riikalta uuden objektiivin järkkäriin ja kävin Iisalmessa moikkailemassa Janinaa, Millaa ja Väinöä. En ois millään halunnut lähteä Millan ja Väinön luota pois, niin ihana se pikku jätkä on! Tuolta Iisalmen reissulta tarttu mukaan myös uudet nilkkurit.

Kipua

Eilen koulun jälkeen hyppäsin linkkuun ja päädyin Iisalmeen Janinan luo yöks. Oli ihanaa nähdä rakkaita ihmisiä, ihmisiä kenen kanssa mulla on parhaita muistoja ja jotka ymmärtää mua täydellisesti. Sai höpöttää ja nauraa ihan hulluna ja loppu illasta naurusta ei meinannut tulla millään loppua. Tää päivä ei ookkaan ollut yhtään niin kiva kun eilinen. Aamulla aikaisin menin sairaalalle allergia testeihin ja muutenkin lääkärin tuon nenän takia.No sillä reissulla multa poltettiin nenästä limakalvoja (kuulostaa ihanalle eikös?) ja auts sitä kipua ja veren määrää. Meinasin melkein pyörtyä siihen operaatiotuoliin. Olo on tukkoinen ( en saa niistää) ja tokkurainen ,mutta myös erittäin helpottunut. Ehkä vihdoinkin voin elää ilman jatkuvaa lääkitystä :)

 Farkkupaita& hame H&M /toppi Veromoda / laukku New Yorker

Autumn, i hate u

Mä vihaan syksyä. Hirveetä että kesä loppuu, pitää kaivaa pitkät vaatteet esille ja laittaa kesävaatteet hyllyn perälle odottamaan ensi kesää. Vihaan sitä miten valo kokoajan vähenee ja taivaalta tulee kokoajan vaan vettä. Syksy on muutenkin se vuoden aika jolloin mua ahdistaa kaikista eniten. Kaikki kurjat jutut tapahtuu aina syksyllä, ja viime syksy oli yks pahimmista.Joka syksy haluaisin vaan pois Sonkajärveltä, vaihtaa maisemaa. Varsinkin nyt haluan pois täältä, eihän mulla oo ole täällä koulun lisäks mitään...

Asukuvia viimeviikolta

Stay with me?

"Kun en ole luonasi , ajattele minua ja olen kanssasi. Aina!"

Viikonloppu alkaa olla ohi ja huomenna ois taas koulua. Viikonloppu vierähti juhlien perjantaina Terhiä ja Teemua, lapsenvahtina ja muuten vain löllöillessä.  Tiiviisti mun elämään ei siis  kuulu nyt mitään uutta, viikot menee koulu juttuja tehdessä ja reenatessa, viikonloput oon kavereiden kanssa Iisalmessa. Haluan viettää kaiken mahdollisen ajan viikonloppuisin kavereiden kanssa, koska mua on alkanut pelottaa yksinäisyys tai yksin jääminen. Tuntuu että kaikki mulle tärkeet ihmiset on jossain liian kaukana... Melkein kaikki käy koulua tai asuu eri paikkakunnalla tai muuten vaan liian kaukana. Tyhmä pelkohan toi on mutta hiipii joskus aina mieleen, että entä jos kohta en kuulukkaan niiden ihmisten elämään?

Lepardi

Eka viikko lukiota tälle lukukaudelle on kohta takana ja jotain ihmeellistä on tapahtunu. Kai mun päässä on naksahtanut jotain, mutta mä viihdyn koulussa ja haluan oppia uutta. Toki asiaan voi vaikuttaa se että 2.vuonna kurssit saa valita vapaammin kun ykkösvuonna. Mulla tuntuu nyt muutenkin olevan hirveesti virtaa ja viellä lisää sitä tuli kun sain tietää että nään mun rakkaita naisia huomenna! Kolmen kopla on koossa pitkästä aikaa kun Terhi tulee Sonkajärvelle meidän luo.. Can`t wait!!

 Keskiviikon asu: paita& farkut H&M , kengät Terhin, takki Veromoda , laukku New Yorker
Huomatkaa hieno kuvaus ympäristö , linkkupysääkki aamulla kun odoteltiin taksia

Löysin tän kuvan arkistojen kätköstä ja nauroin niiiiin paljon. Kuva on toukokuulta 2012 ku meillä oli viimeset viikot peruskoulua menossa.

Back to school

Paluu lukion penkkiin suoritettu, vaikkakin aika kevyesti. Tänään käytiin vaan kuuntelmassa info ja syömässä. Oikee kouluhan mulla alkaa vasta huomenna ja mun lukujärjästys näyttää helpolta/tyhjältä ainakin viellä, ei varmaan sitten enää kun oon käynyt opon luona. Pitäis varmaan ottaa lisää kursseja ettei jäis muille jaksoille ja 3.vuodelle niin paljon. Päätin vielä kuitenkin nauttia tästä lyhyemmästä ja stressittömästä päivästä  ja lähdin Janinan luo Iisalmeen taas, ja nappasin järkkärin mukaan. Kevyt iltalenkki kauppaan ostamaan namia ja sitten kuvailemaan.

 Löydettiin muuten täydellinen kiipeilypuu ja olihan lapsen pakko päästä siihen leikkimään.

 Tämä kuva on täällä vain ja ainoastaan Janinan takia... se pakotti laittamaan tämän :D