~mut pelasti muinoin enkeli ,ei taivaast vaan tääl maanpäällisest helvetist~
Miten voi olla näin vaikee kertoo ihmiselle kuinka paljon välittää? Miten kiitollinen on siitä että se ihminen pelasti joskus sun elämän vaan olemalla siinä. Kertomalla että mussa ei oo mitään vikaa, juttelemalla turhanpäiväsiä illat pitkät. Se markkas mulle sillon paljon ja merkkaa edelleen. Toivoisin vaan että joskus vois olla semmoiset välit siihen ihmiseen kuin silloin, että vois taas puhua kaikesta ystävänä. Hirmusen paljon hyviä muistoja noilta ajoilta kun puhuttiin paljon ,ne muistot saa hymyilemään. Liian harvoin tajuaa miten harvoin kertoo ihmisille miten paljon välittää ja miten kiitollinen on kunnes joku asia/ihminen pistää ajattelemaan asioita.
Kiitos siis jos nyt tunnistit itsesi tästä♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti