2014

Vuosi 2014 alkaa olla lopuillaan. Sen kunniaks päätin muistella vähän mennyttä vuotta ja sen kohokohtia. Vuosi 2014 on ollut huomattavasti parempi kuin edelliset vuodet, paljon ihania ja kivoja asioita on tapahtunut ja niiltä ikäviltä asioilta on säästytty. Ihanimmat muistot jäi vanhoista ja niiden jatkoista, tyttöjen kanssa vietetyistä viikonlopuista, luokan mökkireissuista, Kalajoen juhannuksesta, Berliinin matkasta sekä muista kesän ja syksyn reissuista :D Vielä yksi reissu olisi tälle vuodelle jäljellä kun lähdetään viettämään kaveriporukalla uutta vuotta mökille !:D

Tän vuoden aikana mun elämä ja minä muutuin paljon. Jo keväällä tunsin olevani onnellisempi kuin aikaisemmin. Iisalmessa vietetyt viikonloput vaihtui lenkkipolkuun ja saliin. Aloin arvostamaan erilaisia asioita ja erkaannuin joistain ihmisistä. Jotkut ihmissuhteet ovat tiivistyneet, uusia on syntynyt ja vanhoja katkennut. Juhannuksena sain elämääni jotain suurta, tutustuin Tuomakseen ja siitä lähtien on yhtämatkaa kuljettu, enkä päivääkään vaihtaisi pois. Myös koulu on saanut enemmän huomiota kuin aijempina vuosina, kirjoitukset meni odotettua paremmin ja tästä on hyvä jatkaa tulevaan vuoteen ja edessä oleviin koitoksiin. Ensi vuodelle näkymissä ois ainakin  "inttileskeys" ja kevään kirjotukset. Jospa ensivuosi olisi kuitenkin yhtä hyvä tai parempi kuin tämä vuosi :)

Hyvää uutta vuotta 2015 kaikille! 

Tule jo joulu!

Täällä taas! Enemmän ja vähemmän harkittu tauko taitaa olla nyt ohi ja ajattelin tulla availemaan tänne mun joulun odotusta. Ootan jo ihan intopinkeenä joulua, ostin ensimmäisen joululahjan jo marraskuun puolella ja nyt melkein kaikki on jo hankittu. Yksi ilta askartelin äitin kanssa ihan innoissani joulukortteja ja viikonlopun Ikean visiitiltä tarttui mukaan ihan omat piparkakkutalo muotit. Muotit pääsi heti testiin ja nyt meidänkin keittiössä seisoo "ikea" piparkakkutalo. Talosta tuli vähän omanlainen kun tämä leipuri ei muistanut kaulita kaikkia levyjä yhtä kapeiksi , mutta eiköhän tuo talo yhden joulun vältä :D Tänä vuonna säästyttiin kuitenkin niiltä jokavuotisilta palovammoilta ja kirosanoilta kun ei tarvinnut leikkiä sulatetun sokerin kanssa, sillä tuossa talossa on halkiot jolla palat liitetään yhteen :) Onnistuu siis näinkin onnettomalta leipurilta kuin minulta! :D

3x kivempi reeni

 Viime keväänä salikärpänen puraisi minua kovemmin kuin koskaan enneen. Aloin käydä salilla säännöllisesti. Syksyn aikana reeni tahti on koventunut entisestään ja uusia tehokkaampia harjoituksia on otettu käyttöön. Mun kropassa on tapahtunut paljon muutoksia puolen vuoden aikana, huomasin tämän verratessani jotain keväällä salilla otettua kuvaa ja äskettäin salilla otettua kuvaa. 

Treenien ja painojen lisääntyessä on korostunut myös treenin mukavuus. Oikeilla varusteilla treeni on nimittäin ainakin sen 3 kertaa kivempaa. 

 Eka tsemppari mulle oli kivat vaatteet, salille tai lenkille on huomattavasti mukavampaa mennä ainakin naisena kun tykkää siitä miltä näyttää. Mun salivaatteiten väri painotus on pinkissa ja mustassa. Myös vaatteiden joustavuus ja reeniin soveltuun on erittäin tärkeä osa!

Toinen juttu mikä tekee mulla ainakin reenistä mukavampaa on apuvälineet kuten salihanskat ja ranneremmit. En tykännyt yhtään siitä mitä salilla käynti teki mun kämmenille, niistä tuli kipeät,kovat ja kuivat, silloin hommasin salihanskat. Sittemmin maven aloitettuani sormet alkoivat kipeytyä joten sain myös ranneremmit käyttööni.

Kolmas asia on ehdottomasti seura! Salilla on hauskaa välillä ainakin hauskaa käydä kavereitten tai poikaystävän kanssa. Reeni kulkee hyvin ja tulokset nousee kun on joku vieressä tsemppaamassa ja auttamassa. Varsinkin salikonkarin kanssa on mukava käydä salilla, koska aina oppii uutta ja samalla varmistat että et tee liikkeitä väärin.

Blogi hiljaisuus

Täällä taas "pienen" tauon jälkeen. Tää tauko tuli osittain huomaamatta ja tahtomattani toisaalta tää oli harkittu. Mulla ei monestakaan syystä ole ollut mitään motivaatioo kirjottaa tänne. Yks syy on kuva materiaalin puute. En vaan millään saa kuvatuks tänne materiaalia, joko en jaksa/ kerkeä tai sillon kuin haluan ei ole esim. kuvaajaa tai on liian pimeää. Toisekseen oon miettinyt myös tän blogin tarkoitusta ja sitä kuinka paljon tänne haluan ihmisten luettavaksi elämääni avata (pienestä lukijamäärästä huolimatta). Blogin poistaminenkin kävi jo mielessä mutta se ei kuitenkaan tuntunut hyvältä vaihtoehdolta. Mulla ois kuitenkin paljon asiaa, välillä vaan mietin että kuka sitä jaksaa lukea. Mun elämää pyörii aikalailla samaa rataa nyt ja niinkun oon aijemminkin täällä maininnut oon onnellisempi kuin koskaan ennen. Ehkä sekin on syy siihen että täällä on hiljaista, haluun nyt nauttia tästä hyvästä olosta jonka vihdoin oon saavuttanut. Ehkä tuun vielä avaaman niitä onnen pilareita tännekkin :)

Berliini 2014

Suomessa taas, ehjänä ja väsyneenä. Tultiin takaisin Suomeen jo perjantaina mutta nämä välipäivän on mennyt lähinnä koomaillessa Tuomaksen kanssa.

Viikon matka Berliiniin oli monimuotoinen ja vaiheikas. Ensimmäinen päivä reissusta meni lähinnä matkustaessa ja pääsin ensimmäistä kertaa lentokoneeseen mikä osoittautui kivaksi. Berliiniin saavuttuamme tutustuttiin vähän Berliiniin ja painuttiin nukkumaan. Tuolla reissulla joka ilta nukkumaan meno tuntui aina yhtä hyvältä, kun päivän oli kävellyt ja imenyt kokoajan uutta itseensä oli ihana vaan maata ja laittaa silmät kiinni. Muina päivinä kierreltiin myös ympäri Berliiniä turistikohteissa ja opastetuilla kierroksilla jolla pääsi paremmin sisään Berliinin historiaan ja nykypäivän elämään. Käytiin keskitysleirillä, Berliinin bunkkerissa, kuninkaan palatsissa ja monessa muussa mielenkiintoisessa paikassa. Paljon jäi kuitenkin vielä näkemättä ja joskus tuonne on päästävä takaisin.

Suomeen paluu tuntui kuitenkin mahtavalta. Oli huvittavaa nähdä harmaa, syksyinen ja sateinen suomi reilu tunti sen jälkeen kun oltiin lähdetty Saksasta jossa paisto aurinko ja lämmintä oli +20 astetta. Sonkajärvelle saavuttaessa tuntui maailman parhaalta nähdä yllätyksenä Tuomas vastassa bussipysääkillä ja sitten päästä omaan sänkyyn nukkumaan.

 Syötiin Saksassa maailman parasta döner kebabia, tuota kun sais suomeen.

On paratiisi meillä täällä näin, mutta ei aina kaikki näe sitä näin

Wihii! Tuntuu että mun jalat ei kohta enää osu maahan. Alan pikku hiljaa nousta jo sinne lentokorkeuteen jossa liidellään lauantaina Berliiniin. Tää mun nousu ei johdu pelkästään tuosta Berliinin reissun innostuksesta vaan oon myös ylittänyt itseni tällä viikolla. Parillakin tapaa itseasiassa. Mun reeni on vihdoin alkanut tuottaa tulosta, en ennen saanut vedettyä edes yhtä leukaa mutta tällä viikolla ilokseni huomasin sen olevan mahdollista. Nyt teen sitä aina kulkiessani tangon ali :D Myös ylioppilaskokeista tuli hyviä uutisia, olin ylittänyt itseni psykologiassa ja se tuntuu niin mahtavalta. En tuhlannut niitä kaikkia iltoja ja viikonloppuja turhaan nokka kiinni kirjassa. Nyt voi hyvällä omatunnolla lomailla 2 viikkoa ja sitten ottaa päämääräksi kevään kirjoitukset.

Syksy fiilistelyä

 Syksyn ylioppilaskirjoitukset vetelee viimeisiään ja kohta mullakin on viimein aikaa hengähtää. Perjantaina on siis mun kohdalla toinen kirjoitus päivä ja sen jälkeen saan vihdoin mun elämän takaisin. Viimeiset pari kuukautta kaikki liikenevä aika on mennyt ylppärikirjojen kanssa, monta itkupotkuraivaria ja turhautumista on koettu ja nyt pää alkaa olla poksahtamis pisteessä. Lukimisen lisäks oon kuitenkin myös nauttinut syksystä. Pimeiden ja kylmien syksyiltojen parhautta on pulahtaa rakkaan kanssa lämpimään paljuun lillumaan. Muutenkin on ihanaa vetää taas villasukat jalkaan, paksu neule päälle, pipo päähän ja kietoa iso huivi kaulaan. Juoksulenkki raikkaassa, kirpeässä syysilmassa keventää mukavasti mieltä ja tuo vastapainoa jatkuvalle lukemiselle. Ja sitten on lämmin kaakao ja pian saa juoda taas glögiä!! Kyllä syksyssä on paljon niitä ihaniakin asioita joita en ole aijemmin ehkä huomannut. Tosin sitä ikijäätä mikä mun elimistön talvella valtaa mulla ei ole ikävä. Hyrr paleltaa jo ajatuskin siitä. Onneksi kuitenkin on villasukat,viltit,netflix ja rakas jotka pitävät lämpimänä kylminä iltoina :)

Miniloma murun kanssa

Viime keskiviikkona sain mielenkiintosen ilmoituksen. T ilmoitti että lähdetään perjantaina viikonloppu reissulle "jonnekkin". Määränpää oli salaisuus ja niin perjantaina koulun jälkeen sitten lähdettiin ajelemaan kohti tuntematonta. En oo varmaan ikinä ollu niin pihalla ja jännittynyt reissuun lähtiessä kuin nyt. Onneksi oli kuitenkin autossa hermojen rauhoittaja ;) Oulussa sitten sain käskyn laittaa navigaattorin päälle ja matkan määränpää alkoi hahmottua mullekkin.  T vei mut siis viikonlopuksi Oulun Edeniin rentoutumaan. Yllätys oli todella ihana ja viikonloppu onnistunut. Syötiin reissussa hyvin, lilluttiin kylpylässä, käveltiin meren rannassa ja ihan vaan löllöiltiin. Sunnuntaina pois tullessa piipahdettiin vielä Hailuodossa katselemassa maisemia. Oli huikee paikka vaikkain vähän tuulinen. Hailuoto taitaakin olla seuraava matkakohde meille ;). Viikonlopun aikana ei tarvinnut miettiä yhtään koulujuttuja mikä oli tosi rentouttavaa ja nyt jaksaa sitten vetää loppu kirin ennen ensiviikolla alkavia kirjoituksia.

#kutsumua

Jokainen on varmasti nähnyt somessa leviävän #kutsumua kampanjan jonka ideana on saada jokaisen kiusatun ääni kuuluviin ja tehdä kiusaamisesta loppu. Kampanjan ideana on kirjoittaa sanat joilla itseä on haukuttu paperille, vetää sanat yli ja kirjoittaa lappuun sanat joilla haluaa tulla kutsutuksi ja miten itse näkee itsensä.

Tuota kampanjaa katsellessa tulee pakosti mieleen kysymys miten ihmiset voi olla näin julmia toisilleen? Kuinka montaa ihmistä onkaan kiusattu, haukuttu kauheilla sanoilla ja syrjitty. Valitettavasti minäkin olen saanut osani koulukiusaamisesta. Kiusaamiseeni liittyi vain muutama sana, muuten kiusaaminen oli hiljaista. Kaikki alkoi ala-asteella kun jäin ilman ystäviä, vielä tänäkään päivänä en tiedä syytä miksi silloiset "ystäväni" minut hylkäsivät. Monena koulupäivänä kotiin päästyäni lysähdin tyhjän kodin eteisen lattialle itkien miettimään mikä minussa on vikana? Miksi minä en kelpaa?Ylä-asteelle siirtyessäni oletin kiusaamisen loppuvan mutta seiskalla sain kuulla usein olevani läski ja ruma. Se vuosi oli elämäni rankin, aijemman koulukiusaamisen arvet revittiin auki ja viillettiin entistä syvemmiksi. Itsetuntoni oli nollassa, selvisin siitä kuitenkin koska tapasin maailman ihanimpia ihmisiä joille kelpasin.Tuon vuoden jälkeen kiusaajani onneksi lähti koulustamme. Vaikka kiusaaminen loppui kannan varmasti arpia siitä lopun ikäni, olen vaan oppinut elämään arpieni kanssa, ne ovat osa minua. Kiusaaminen kasvatti minusta vahvemman ihmisen enkä enää pienistä ilkeistä sanoista hätkähdä. Tärkeintä on että itse pidän itsestäni.

Se että itse olen sinut kiusaamiseni kanssa ei suinkaan tarkoita että toivoisin kenenkään kokevan kiusaamista. Kenenkään ei tulisi joutua silmätikuksi ulkonäkönsä, kiinnostuksen kohteidensa tai minkään muunkaan jutun takia. Annetaan kaikkien olla omanlaisia. En väitä ettei jokainen päästäisi joskus suustaan ilkeää sanaa, mutta ei tehdä siitä jatkuvaa aina yhteen ihmiseen kohdistuvaa pilkkaa.

Ennenkuin lasket suustasi ilkeän sanan, mieti miltä sinusta tuntuisi vastaanottaa sellainen sana?

Sattuisiko se?Tuntuisiko pahalta?

Jos vastaus on kyllä miksi sitten aiheuttaa toiselle sitä pahaa oloa jota itsekkään ei halua kokea?

Tehdään yhdessä tästä maailmasta parempi.

Uniq one ja muuta kosmetiikkaa

Jokaisella on varmasti ne luotto kosmetiikka tuotteet joita tykkää käyttää, ja ajattelin esitellä täällä nyt omani. Kosmetiikkaani ei tosin lukeudu oikeastaan meikkejä koska olen vähentänyt meikkaamisen minimiin. Voin kertoa että olo on paljon vapaampi ja rennompi kun en meikkaa ja silmätkin kiittää. Jostain syystä ripsiväri nimittäin kuivattaa mun silmiä todella paljon, joten mielummin olen ilman sitä. Nyt kuitenkin mun lemppareiden pariin.

 Ekana ihan uusi tuttavuus: uniq one, hiuksiin jätettävä hoitoaine joka hoitaa kuivat latvat ja blondaamisesta rasittuneet hiukset. Kaiken kaikkiaan tuote lupaa 10 vaikutusta : 

1.Korjaa

2.Antaa kiiltoa

3.Lämpösuoja

4.Silottaa

5.Väri, UVA ja UVB suoja

6. Helppo kammata ja suoristaa

7.Selvittää

8.Pitkäkestoinen muotoilu

9.Latvasuoja

10. Tuuheuttaa

Itse oon tykännyt tästä tuotteesta ja se pelasti mun kuivat latvatkin leikkaamiselta.

Muita luottotuotteitani ovat Lumenen Basic Blue yövoide, Maydelinen Babylips ja Dermosilin Fresh peitepuikko joka peittämisen lisäksi hävittää ihon epäpuhtaudet.

Lumenen kasvovoiteeseen päädyin edellisen kasvorasvan loputtua kun marssin s-markettiin ja tämä oli ainut yövoide. Käytössä totesin tämän kuitenkin todella toimivaksi ja hyvän tuoksuiseksi :)

Baby lipsin suhteen olin aluksi hyvin skeptinen... Miten tämä muka olisi erilainen kuin muut huulirasvat? No viikon käytön jälkeen voin myöntää, olen koukussa. Baby lips jättää huulet pehmeiksi ja tuoksuukin niin hyvältä.

Höpöttelyä

Heissan! Ois aika päivittää tämä blogi taas ajantasalle. Tällä hetkellä makoilen kuumeen ja flunssan kourissa sängyn pohjalla joten milloin muulloin mulla ois muka parempaa aikaa tehdä tämä päivitys kuin nyt. Koulun alettua mua päivät ja viikot on kulkenut aikalailla samaa rataa. Viikolla 3 viidestä aamusta alkaa sali treenillä jonka jälkeen on koulutunnit ja illat menee sitten ylppäreihin lukiessa,tanssi treeneissä tai lenkillä. Perjantain koittaessa vaihdan "vaihteen" vapaalle ja nautin viikonlopun rakkaan seurasta. Vaikka viikkorutiini kuulostaakin tosi tylsältä on jokainen päivä erilainen ja oon ollut tän syksynkin onnellisempi kuin koskaan. Jokaisesta päivästä on löytynyt jotain hyvää kun on osannut etsiä. 

Nyt jatkan HIMYM:in katsomista netflixistä kuuman herukkamehun kanssa:D 

Pitäkää kaikki siellä ruudun toisella puolella hauska viikonloppu ja muistakaa pukeutua sään mukaan koska trust me ette halua tätä tautia :D

Peltopellet

Kesäloma vetelee viimeisiään ja huomenna alkaa toivottavasti viimeinen lukuvuoteni Sonkajärvellä. Totesin tänä aamuna aamiaispyödässä että ensivuonna ollaan hyvällä tuurilla jonkun uuden ja jännän äärellä tähän aikaan. Sitä ennen odottavat kuitenkin tämän vuoden haasteet. Hassua että koulun alku ei tunnu ollenkaan ahdistavalta kun lukujärjestys näyttää todella tyhjältä ja kun kesälläkin on opiskellut niin tunnilla istuminenkaan niin kurjalta kuulosta. Parin viikon päästä voin olla tästä tosin erimieltä xD

Käytiin kuitenkin Idan kanssa viimeisen lomapäivän kunniaksi kuvailemassa pellolla ja oli ihana viettää aikaa kahdestaan kun viikko oltiin erossa.